FII:n (Fyysinen Hyvinvointi ja Integraatio) toiminta on viime vuosina noussut yhä tärkeämmäksi osaksi kuntoutusta ja terveyden edistämistä. Suomessa on ollut jo pitkään havainto, että fyysinen toiminta ja liikunta ovat keskeisiä tekijöitä monenlaisissa kuntoutusprosesseissa, erityisesti niissä, joissa on kyse esimerkiksi liikkumisvammaisuudesta, kroonisista sairauksista tai psyykkisestä terveyden heikentymisestä. FII:n mallin perusteella suunnitellut ohjelmat ovat osoittautuneet tehokkaiksi, kun ne yhdistetään yksilölliseen ja moniammatilliseen tukitoimintaan.
Suomessa FII:n periaatteet ovat alun perin kehittyneet vuonna 2015 julkaistun opasohjelman pohjalta. Tämän ohjelman tarkoituksena oli kehittää liikuntatoimintaa erityisesti vammaisten ja kroonisten sairauksien kanssa elävien ihmisten parissa. Periaatteiden mukaan liikunta ei ole pelkästään terveyden edistämisen väline, vaan se on myös tärkeä osa itsetuntoa ja sosiaalista integroitumista. Tämän seurauksena FII:n mallin käyttäjät ovat saaneet paremmin hallintaa oman elämänsä ja liikkumisensa asioihin.
Käytännössä FII:n toiminta koostuu useista eri osista, joista yksi tärkeimmistä on liikuntakokeiluja ja -ohjelmia, jotka suunnitellaan yksilön tarpeisiin. Esimerkiksi https://www.spinanzia.fi/ffifitop/ ovat osoittautuneet erityisen tehokkaiksi kroonisten sairauksien kuten diabetes tai astman hoidossa. Tällaiset ohjelmat keskittyvät usein esimerkiksi hengitysharjoituksiin, liikuntakäyntiin tai rentoutumistekniikoihin, jotka helpottavat oireiden hallintaa ja parantavat yleistä hyvinvointia.
Suomessa FII:n mallin käyttäjien on havaittu myös suurta hyötyä sosiaalisesta integroitumisesta. Liikuntatoiminta tukee ryhmätoimintaa ja yhteisöllisyyttä, mikä on erityisen tärkeää niille, jotka ovat pitkään olleet eristäytyneitä tai saaneet vähäistä sosiaalista tukia. Esimerkiksi moniammatilliset ryhmäohjelmat, joissa on mukana fyysistä terveydenhoitoa, psykososiaalista työskentelyä ja liikuntapedagogiikkaa, ovat osoittautuneet tehokkaiksi työkaluiksi monenlaisissa kuntoutusprosesseissa.
Tutkimusten mukaan FII:n mallin hyötyjä on todettu myös pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi kroonisten sairauksien hoidossa on havaittu, että liikuntatoiminnan jatkuva harjoittaminen vähentää sairauden pahenemisen riskiä ja parantaa elämänlaatua. Lisäksi fyysinen toiminta on osoittautunut tärkeäksi osa-aikaisen kuntoutuksen ja työkyvyn ylläpitämisen keinoina. Tämä on erityisen tärkeää nykyisessä työelämässä, jossa monilla on vaikeuksia pitää itsensä liikkuvana ja terveenä.
FII:n toiminta on myös tärkeää, kun se yhdistetään muiden terveyden edistämisen keinojen kanssa. Esimerkiksi liikunta voi parantaa mielenterveyttä ja vähentää masennusoireita, mikä on erityisen tärkeää nuorilla ja nuorten aikuisilla. Lisäksi liikuntatoiminta voi edistää myös fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä iän myötä, mikä estää liikkumisvammaisuuden kehittymistä.
FII:n mallin kehittämisessä on ollut tärkeää huomioida myös erilaiset liikuntatavat ja -tarpeet. Esimerkiksi vanhusten liikuntatoimintaa on kehitetty erityisesti siten, että se on helppoa ja mukavaa myös heille, jotka eivät ole enää enää aktiivisia urheilijoita. Tämän seurauksena vanhusten liikuntatoiminta on saanut lisää tukia ja resursseja, mikä on parantanut niiden mahdollisuuksia liikkua ja harjoittaa terveellistä elämäntapaa.
- FII:n mallin käyttäjien 80% on ilmoittanut parantuneen fyysisen toimintakyvynsä 6 kuukauden kuluessa ohjelman aloittamisen jälkeen.
- Kroonisten sairauksien hoidossa FII:n liikuntatoiminta vähentää sairauden pahenemisen riskiä jopa 30%.
- FII:n mallin käyttäjät ovat saaneet keskimäärin 20% parempaa työkykyään vuoden kuluessa ohjelman aloittamisesta.
- Liikuntatoiminta yhdessä psykososiaalisen tukitoiminnan kanssa vähentää masennusoireita jopa 40%.
- FII:n mallin kehitys on perustunut yli 1000 yksilön kokeelliseen tutkimukseen ja käytännön kokemuksiin.
FII:n toiminta on myös tärkeää, kun se yhdistetään koulutus- ja työelämän kehittämiseen. Esimerkiksi työpaikoilla järjestetty liikuntatoiminta voi parantaa työhyvinvointia ja vähentää työkyvyttömyyspäivämääriä. Tämä on erityisen tärkeää nykyisessä työelämässä, jossa työhyvinvointi on yksi tärkeimmistä tekijöistä työpaikan kilpailukyvyssä.