Dorados on suomalaisen ruokateollisuuden ja ravintoloiden keskus, joka on viime vuosina noussut merkittäväksi osaksi maan ruokakulttuuria. Yhtiön toiminta ulottuu laajasti – sen palveluja käyttävät sekä pieniä perheenomistajaruokaloita että suurimmat ravintola- ja cateringketjut. Doradosin roskot ovat kuitenkin usein aiheuttaneet keskustelua, ja niiden hallinta on ollut haastavaa. Seuraavassa selvitetään, miksi roskot ovat olleet ongelma, miten yritys on yrittänyt niiden hallinnassa etenemistä ja miksi asiaa pitäisi ottaa vakavasti.
Doradosin roskot liittyvät pääasiassa ruoan valmistukseen ja palveluun liittyviin jätteisiin. Vuonna 2022 yhtiön kokonaiset ruokajätteet olivat noin 12 000 tonnia, mikä vastaa noin 1,5 prosenttia koko Suomen ruokajätteiden määrästä. Vaikka tämä ei ole vielä kriittinen määrä, se on kuitenkin kasvava ongelma. Keskimääräinen ruokaravintola tuottaa noin 20–30 kiloa roskoja päivässä, ja Doradosin suurimmat paikat, kuten Helsingin ja Turun keskustat, ovat erityisen jätteiden tuottaneet alueet. Yhtiön omistamat cateringpalvelut lisäävät vielä lisää jätteitä, sillä niissä käytettävän ruoan määrää on usein suuri.
Doradosin roskojen hallintaan on käytetty useita ratkaisuja, mutta ongelma jatkuu. Vuonna 2021 yhtiö aloitti “Zero Waste”-ohjelman, jonka tavoitteena oli vähentää roskojärjestelyjä 30 prosenttia vuodessa. Ohjelmassa käytettiin muun muassa kertakäyttöisten astioiden vähäistämistä ja ruoan kulutuksen optimointia. Vaikka tavoite ei ole vielä saavutettu, on tullut jo muutoksia: esimerkiksi monissa paikoissa on korvattu kertakäyttöiset astiat kestävämmin valmistetuilla. Lisäksi Dorados on kehittänyt yhteistyötä paikallisten jätehuoltoyhtiöiden kanssa, jotta jätteet voidaan kierrättää tehokkaammin.
On kuitenkin havaittavissa, että Doradosin roskojen hallinta on vielä epäonnistunut. Vuonna 2023 julkaistussa raportissa todettiin, että vain noin 20 prosenttia Doradosin tuottamasta roskasta on kierrätetty. Suurin osa jää kuitenkin kompostointiin tai loppuu energiantuotantoon, mikä on haitallista ympäristölle. Yhtiön suurimmat ongelmat ovat kuitenkin ruoanliiketoiminnan ominaisuudet: suuri määrä ruokaa jätetään usein liian aikaisessa vaiheessa, ja ruokakulutuksen optimointi vaatii lisää resursseja ja koulutusta työntekijöille.
- Doradosin vuosittainen ruokajäte on noin 12 000 tonnia (2022), mikä vastaa 1,5 prosenttia koko Suomen ruokajätteistä.
- Keskimääräinen Dorados-ravintola tuottaa 20–30 kiloa roskoja päivässä.
- Vuoden 2023 raportin mukaan vain 20 prosenttia Doradosin roskasta on kierrätetty.
- Yhtiön “Zero Waste”-ohjelma on vähentänyt roskojärjestelyjä noin 10 prosenttia vuoden 2021–2022 välillä.
- Suurin osa Doradosin roskojen kierrätyksestä tapahtuu kompostoinnin tai energiantuotannon kautta.
Doradosin roskojen hallintaan on tarvetta toimia nopeasti ja tehokkaasti. Yritys on alkanut keskittyä enemmän ympäristöystävälliseen toimintaan, mutta ongelma ei ole vielä ratkaistu. Suomalainen ravintolasektorin tulee ottaa roskojen vähentämisen merkitystä vakavasti, ja Doradosin esimerkki voi olla tärkeä edelläkävijä muillekin ruokateollisuuden toimijoille. linkki on hyvä esimerkki siitä, miten pientä yritystä voi vaikuttaa suuresti ympäristöön, jos toimintaa suunnitellaan oikein.
Tulevaisuudessa Doradosin tulee keskittyä enemmän kestävään liiketoimintamalliin, jossa roskojen vähentäminen on yhtä tärkeä osa kuin ruoan laadun ja hinta. Yrityksen on myös kehitettävä yhteistyötä paikallisten jätehuoltoyhtiöiden ja ympäristöjärjestöjen kanssa, jotta roskojen kierrätys ja kompostointi voivat olla tehokkaampia. Jos Doradosin onnistuu näissä asioissa, se voi toimia malli muillekin suomalaisille ravintoloille ja cateringyrityksille, jotka haluavat vähentää ympäristövaikutuksiaan.